Väliraportti kirkolliskokouksesta!

Alkavalla viikolla on tapahtunut paljon. USA:n presidentinvaalien lisäksi tiistaina alkoi viikon kestävä kirkolliskokouksen kokous, jonka näkyvyys näin vaalien jälkimainingeissa on mediassa jäänyt pimentoon. Kirkolliskokous on sekä maallikoista että papistosta koostuva korkein kirkon valtaa käyttävä elin, jota voisi luonnehtia ”kirkon eduskunnaksi”. Kirkolliskokouksella on muun muassa rajoitetusti lainsäädäntövaltaa, ja se voi tehdä esityksen kirkkolain tai -järjestyksen muutoksesta.

Toisin kuin eduskunnan täysistunnot, kirkolliskokouksen täysistunto kokoontuu harvemmin, tarkemmin sanottuna vain kahdesti vuodessa, yhden viikon verran keväällä ja toisen syksyllä. Tätä harvinaislaatuista kokoontumista myös NAVI on todistamassa ja seuraamassa. Edustajamme jatkavat päivystyksiä myös loppuviikosta.

Saavuin itse paikalle Turun kristilliselle opistolle, jossa kirkolliskokous kokoontuu, kuuden aikaan tiistaina 8.11. Käsillä oli tällöin keskustelua tulevaisuuskomitean mietinnöstä, joka muun ohella sisältää lausuntoja erilaisista mahdollisista seurakunta- ja hiippakuntatason hallinnollisista uudistuksista sekä niiden vaikutuksista erilaisten kirkon tulevaisuutta koskevien skenaarioiden arvioimiseen.

Varmasti myös kirkon toiminnasta tai vaikutusmahdollisuuksista vähemmän kiinnostuneillekin mielenkiintoa herätti kello 15 alkanut nk. avioliittokeskustelu. Taustana keskustelulle on ensi vuoden maaliskuussa voimaantuleva avioliittolain muutos, jossa kaksi henkilöä voi solmia avioliiton sukupuolestaan riippumatta. Keskustelun ytimenä on kysymys siitä, miten lainmuutos vaikuttaa kirkon vihkioikeuteen: voivatko papit vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon?Kysymys avioliitosta on luonnollisesti varsin tunteita ja keskustelua herättävä aihe. Edustajien puheenvuorot puolesta ja vastaan olivat hyvin valmisteltuja ja retoristen keinojen kirjo oli laaja.

Puheetta oli myös varsinkin NAVI:a kiinnostavista nuorten vaikutusmahdollisuuksista kirkossa, sillä tulevaisuuskomitean kannanotossa esitetään kiintiöpaikkoja (läsnäolo- ja puheoikeudella) alle 18-vuotiaille seurakuntaneuvostoissa ja kirkkovaltuustoissa sekä alle 30-vuotiaille kirkolliskokouksessa.

Eräs edustaja näkisi tämänkaltaisen järjestelyn ongelmallisena, sillä se voisi myös passivoida nuoria vaikuttamisen suhteen, sillä luottamustehtävään voisi päästä näin varsin vähäisellä työmäärällä tai puoli-ilmaiseksi. Läpikäyntiä jatkettiin keskiviikkoaamun täysistunnossa. Myönnettäköön, että itseltäni tämä keskustelu jäi hieman taka-alalle seuratessani samanaikaisesti jännittyneenä Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputuloksen julkaisemista.

Keskustelun merkittävyyden puolesta puhui myös se, että useat kirkolliskokousedustajat ylittivät puheenvuoroissaan kolmen minuutin puheajan puheenjohtajan ilmoittelusta huolimatta. Koska puheenvuorot olivat ennalta valmisteltuja, ei varsinaista dialogia ja sananvaihtoa ollut paljon, ja debattia voisi kuvata erään edustajan kuvaavan ilmaisun sanoin ”tennisottelun seuraamiseksi”.

Lopussa puheenvuorot muuttuivat vapaamuotoisemmiksi ja jopa verrattain tunteikkaiksi. Yhdistävänä huolena osapuolten välillä löytyi huoli kirkon vaarasta jakaantua ja hajota, minkä puolesta voimme yhtyä kirkolliskokousedustajien esittämään rukoukseen: ”Herra, armahda meitä”.

Peter Torikka,
Espoon hiippakunnan edustaja NAVI:ssa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *