Ensi keväänä Kari Mäkinen jää eläkkeelle ja Suomeen valitaan uusi arkkipiispa. Piispojen joukossa juuri arkkipiispa on se, jonka ääni kuuluu eniten. Arkkipiispalta kysytään mielipidettä sekä kirkon sisällä että yleisissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Siksi NAVI pitää merkittävänä, että seuraava arkkipiispa ymmärtää nuorten osallisuuden merkityksen ja haluaa edistää nuorten asiaa. Vaalissa on viisi ehdokasta: Ville Auvinen, Heli Inkinen, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Björn Vikström. Kysyimme heiltä kaikilta, miten ja miksi nuorten osallisuutta kirkon päätöksenteossa pitäisi edistää. Alla vastaukset (aakkosjärjestyksessä).
Ville Auvinen
Ville on ollut 20 vuotta nuorisopastori ja nähnyt sen innon ja potentiaalin, joka nuorissa on. Se pitäisi saada käyttöön. Uskon sisältö pysyy aina samana, mutta nuoria tarvitaan tuulettamaan vanhoja ja luutuneita toimintamalleja. Osallisuus päätöksenteosta syntyy aidolla tavalla silloin, kun nuoret ovat aktiivisesti mukana seurakunnassa ja sen elämässä. Silloin he tulevat tunnetuksi ja nousevat sitten niille paikoille, joilla tehdään päätöksiä. Kirkon taas pitää kertoa nuorille vaikuttamismahdollisuuksista ja kannustaa heitä asettumaan ehdolle vaaleissa.
Heli Inkinen
Heli tahtoo pitää nuoria esillä ja nuorten osallisuus on yksi hänen vaaliteemoistaan. Kirkon nuorisotyö on menestystarina, josta saamme olla ylpeitä ja kiitollisia, mutta nuoria tulee kuulla myös päätöksenteossa. Heli tahtoisi, että nuorille aikuisille (18-30 vuotiaille) taattaisiin kiintiöt kirkon päättäviin elimiin kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä hän on iloinen kirkon tulevaisuusselonteosta lähteneestä ehdotuksesta nuorten kuulemisen lisäämiseksi kirkkoneuvostoissa.
Ilkka Kantola
Nuoret ja nuoret aikuiset ovat yhteiskunnan avoimin joukko. Kysymykset ovat syviä, tosia ja aitoja. Kirkko on paikka, tila ja kulttuuri, jolla on kokemusta merkitystä ja mielekkyyttä koskevien kysymysten ja ahdistuksen käsittelyssä. Ilkka näkee nuoren kirkon paikkana, jossa nuoret itse nousevat toimijoiksi. Seurakunnat antavat nuorille mahdollisuuden ottaa vastuuta resurssien käytöstä, kun he antavat tulkinnan uskolleen ja toivolleen. Nuoret suuntautuvat ulospäin yhteiskuntaan ja maailmaan. He eivät keskity omiin oppikiistoihinsa vaan ottamaan vastaan kansainvälisen diakonian mahdollisuudet auttamiseen.
Tapio Luoma
Seurakunnissa tarvitaan asennemuutosta. Nuorten ajatukset pitää saada luontevaksi osaksi seurakunnan päätöksentekoa niin, että niitä kysytään automaattisesti. Tapion mielestä yksi hyvä keino olisivat nuorten ryhmät tai parlamentit, jotka toimisivat seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen tukena, ja joiden mielipiteitä kysyttäisiin lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Toinen tärkeä asia on pitää vaikuttamista ja seurakuntavaaleja esillä riittävän aikaisin, jo rippikoulusta lähtien.
Björn Vikström
Tässä on kaksi tietä, joita pitää edetä yhtä aikaa. Ensinnäkin nuoria pitää kannustaa vaikuttamaan, ja samalla tukea niin, ettei heitä jätetä pärjäämään yksinään. Rohkaisu, kannustus ja vertaistuki ovat tärkeitä. Toinen tie on jonkinlaiset kiintiöpaikat hallintoon. Niitä tarvitaan tässä välivaiheessa tilanteen korjaamiseksi niin, että nuoret saadaan mukaan päätöksentekoon. Lisäksi Porvoon hiippakunnan erityinen ylpeys ovat nuorten kirkkopäivät, joissa nuoret, myös Björn aikoinaan, oppivat vaikuttamisesta, keskustelusta, puheenvorojen pitämisestä ja valiokuntatyöskentelystä. Vastaavan mallin tuominen muihin hiippakuntiin voisi rohkaista ja innostaa nuoria vaikuttamaan ja asettumaan ehdolle vaikkapa kirkolliskokousvaaleissa.
Näiden haastattelujen jälkeen NAVI voi ilolla todeta, että kaikki ehdokkaat pitävät nuorten osallisuutta tärkeänä. Keinot sen vahvistamiseen sen sijaan vaihtelevat. Kannustamme kaikkia äänioikeutettuja perehtymään ehdokkaiden ajatuksiin ja kysymään heitä lisää. Nuorten osallisuus on yksi kirkon tulevaisuuden kannalta keskeisistä asioista!
