Hei! Täällä kirjoittaa Oulun hiippakunnan edustaja Tatu.
Olin seuraamassa kevään kirkolliskokousta sen viimeisinä päivinä torstaina ja perjantaina 12.-13. toukokuuta. Lähdin torstaiaamuna Raahesta kohti Turkua, ja koska matkani oli pitkä, ehdin vasta päivän toiseen täysistuntoon, joka alkoi klo 14:30. Saavuttuani paikalle laitoin NAVI:n esitteet esille aulaan ja menin seuraamaan istuntoa.
Käsittelyssä oli mielenkiintoinen aloite: ”selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta”. Useita puheenvuoroja pidettiin siitä, miksi aloite pitäisi hylätä. Toisaalta puheenvuoroja käytettiin paljon myös aloitteen puolesta. Esille nousi ajatuksia mm. siitä, miltä aloitteen hylkääminen näyttäisi kirkolliskokouksen ulkopuolelle. Viestisikö se ulospäin, että ei haluta edes lisää tietoa asiasta?
Kyseessä oli siis aloite selvityksen pyytämiseksi siitä, onko kirkon aiheellista luopua avioliittoon vihkimisestä. Selvitys ei siis itsessään ota kantaa vihkioikeudesta luopumiseen vaan sen tarkoitus on hankkia kirkolliskokoukselle lisää tietoa aiheesta, ja mitä vihkioikeudesta luopumisesta seuraisi.
Puheenvuoroissa korostettiin aloitteen selkeyttä ja todettiin, ettei ole mitään syytä miksi se tulisi hylätä. Aloitetta perusteltiin puheenvuoroissa myös sillä, että sen myötä edustajat saisivat aiheesta lisää tietoa, ja mielipiteet avioliittoon vihkimisestä luopumisesta selkeytyisivät.
Keskustelun myötä aloitteesta äänestettiin, ja kirkolliskokous päätti, että aloite hyväksytään ja lähetetään yleisvaliokuntaan. Täysistunnon päätyttyä kirkolliskokousedustajat lähtivät vierailemaan arkkipiispan talolle.
Perjantaiaamun täysistunto ei kestänyt kovin kauaa, mutta täysistunnon aikana valittiin uusi kirkkohallitus. Kirkkohallitus koostuu puheenjohtajasta, jona toimii arkkipiispa Kari Mäkinen, kahdesta piispasta, jotka piispainkokous valitsee sekä kahdesta papista ja yhdeksästä maallikosta, jotka kirkolliskokous valitsee.
Harmillista oli, ettei kirkolliskokouksessa näkynyt juurikaan nuoria edustajia, eikä nuoria oikeastaan otettu juurikaan keskustelussa esille tuona aikana, kun paikalla olin. Tapasin kuitenkin kirkolliskokouksen nuorimman edustajan Marianna Parpalan, joka oli samalla ainut alle 30-vuotias kirkolliskokoukseen valittu.
Istunnon jälkeen edustajat menivät lounaalle ja näin uuden kirkolliskokouksen ensimmäinen istunto saatiin päätökseen. Itse aloin pakata tavaroita ja suuntasin kohti Tamperetta ja Kirkko 2020 -seminaaria.