Nuori aikuinen vaikuttaa kirkossa -ryhmä osallistui “Kirkolliskokous kohtaa lapset ja nuoret” -tapahtuman järjestämiseen kirkolliskokouksen kevätistuntoviikon torstaina 9.5.2019. Kohtaaminen alkoi suomenkielisiä nuoria edustavan Vilma Saarisen ja ruotsinkielisiä nuoria edustavan Tanja Holmin puheella:
Vilma: Minä ja Tanja, kaksi kolmeakymmentä lähestyvää nuorta, haluamme jakaa teille muutaman ajatuksen sen kokemuksen pohjalta, jota olemme kerryttäneet seurakuntanuorina sekä kirkkomme vastuunkantajina.
NAVI-ryhmä täyttää 20 vuotta nyt toukokuussa. Näiden vuosien aikana olemme tehneet paljon nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Miksi? Kun aloitin NAVI:ssa, eräs navilainen kiteytti meidän olemassaolomme tarkoituksen näin: “nuoret eivät ole keskeneräisiä aikuisia”. Haluaisin lisätä tähän vielä sen, ettemme ole myöskään kristittyinä sen keskeneräisempiä kuin mitä aikuiset ovat.
Tanja: Det som du Vilma säger är så sant! Jag kan själv backa upp detta påstående från egen erfarenhet genom olika ungdomsevenemang som jag deltagit på. Unga har fantastiska åsikter, bra idéer och en vilja att påverka. Problemet är dock att det finns för få forum för unga att påverka. Barn och ungdomar behöver påverkningsmöjligheter med låg tröskel.
Vi har båda sett att barn och ungdomar runt om i Finland får möjligheter att påverka på lokalt plan, till exempel i den egna ungdomsverksamheten. Men direkt då det handlar om större beslut eller längre tids planer på församlingsplan eller på nationell plan så minskar möjligheterna för unga att delta drastiskt. Ni har möjlighet, uppifrån hierarkin, att fundera om strukturerna, minska på byråkratin och fundera på den kyrkliga administrationen så att unga skulle känna sig mer bekväma med det kyrkliga beslutsfattandet.
Vilma: Miten tätä lasten ja nuorten kuulemista hallinnon eri tasoilla kannattaisi toteuttaa? Koska edellytykset omien mielipiteiden muodostamiselle ja ilmaisemiselle kehittyvät pikkuhiljaa, eri-ikäisiä kuultaessa on käytettävä erilaisia metodeja. Nuoria voitaisiin kuulla esimerkiksi kirkolliskokouksen päätöstä odottavien vaikuttajaryhmien kautta, lapsia toiminnallisuuden, kuten pelien ja leikkien, kautta.
Sain talvella olla mukana järjestämässä Nuorten tulevaisuusseminaaria, jota on kaavailtu suomenkielisten nuorten korkeimman tason vaikuttajaryhmäksi. Jaan omia mielipiteitäni liian usein, mutta tulevaisuusseminaariviikonloppuna käskin itseäni olemaan hiljaa ja kuuntelemaan. Eri puolilta Suomea saapuneet nuoret keskustelivat kirkon riitaisasta julkisuuskuvasta, ahtaista sukupuolirooleista, terveen seksuaalikasvatuksen puutteesta, isosena toimimisen mahdollistamisesta myös sosio-ekonomisesti heikommassa asemassa oleville sekä rohkeudesta elää kristittynä häpeämättä vakaumustaan. Heidän sanojaan lainaten, seminaarissa keskusteltiin “kirkon radikaalista uudistamisesta uskon ydinasiat säilyttäen”.
En minä kaikista ratkaisuehdotuksista ollut samaa mieltä. Me nuoret tulemme erilaisista kasvuympäristöistä ja toivomme keskenämme eri asioita aivan niin kuin aikuisetkin. Silti minä vaikutuin siitä, miten seminaarinuoret etsivät kirkon parasta – tosissaan ja yhdessä. Nuorten osallisuudessa ei ole kysymys siitä, mitkä kirkkopoliittiset leirit hyötyvät siitä, että nuoret päästetään ääneen. Kysymys on siitä, kehittyykö meille kristityn identiteetti. Kasvammeko me uskomaan, että kaste valtuuttaa meistä toimijoita ja että Pyhä Henki toimii meissä ja meidän kauttamme iästä riippumatta.
Tanja: Jag vill alltså uppmana er alla: lyssna på barnen och ungdomarna. Gör så som Vilma gjorde på Tulevaisuusseminaari. Verkligen lyssna, ta in det som de har att säga, ta fram ett skrivblock och en penna, skriv ner dessa tankar. Börja dessutom redan nu att fundera på hur ni kan implementera dessa åsikter och tankar i det beslutsfattandet ni är med i. Unga vill inte bara bli hörda, för dem är det också viktigt att något börjar hända. De vill uppleva en ändring och se att deras åsikter verkligen leder till handling. Om unga ser vad deras åsikter gjort, så ökar deras vilja att påverka mycket i denna kyrka.
Vilma: Kirkkoa ei rakenneta omin voimin. Kun me kohtaamme toisiamme ja etsimme yhdessä Jumalan tahtoa, saamme olla varmoja siitä, että Hän on läsnä ja ohjaa kirkkoaan oikeaan suuntaan.
