Juuan seurakunnassa Pohjois-Karjalassa kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimii 27-vuotias Jussi Huttunen. Huttunen nousi vuoden 2018 seurakuntavaaleissa ensikertalaisena oman seurakuntansa ääniharavaksi ja sen myötä silloin 24-vuotiaalle Huttuselle aukesi paitsi paikka kirkkovaltuustossa, myös valtuuston puheenjohtajuus.
”Lähdin rippikoulun jälkeen isoseksi ja siitä edelleen isoisoksi ja apulaisohjaajaksi, ja olen ollut kesäteologinakin”, Huttunen kertoo taustastaan kotiseurakunnan toiminnassa. Sittemmin hän on toiminut kotiseurakunnassaan myös muunlaisissa vapaaehtoistehtävissä erityisesti seurakuntansa nuorisotyössä.
Huttunen oli harkinnut ehdolle asettumista jo vuoden 2014 vaaleissa, mutta hän opiskeli tuolloin Kauniaisissa ja koki välimatkan Juukaan ongelmalliseksi. Vuonna 2017 hän oli aloittanut teologian opinnot Joensuun yliopistossa, ja koki, että opinnot ja luottamustoimi olisi mahdollista yhdistää arjessa. Kun Juuan seurakunnan istuvat luottamushenkilöt kyselivät Huttusta mukaan ehdolle, hän päätti lähteä. ”En tehnyt oikeastaan ollenkaan vaalityötä, kun tuolloin ennen koronaa oli yliopistolla vielä lähiopetusta, joka piti kiinni opiskelukaupungissani Joensuussa. Juuassa on pienet piirit ja olin monille tuttu vapaaehtoistyön kautta. Ajattelin että minut valitaan, jos minut halutaan valtuustoon.”, kertoo Huttunen.
Kirkkovaltuuston puheenjohtajana Huttusella on läsnäolo- ja puheoikeus myös kirkkoneuvoston kokouksissa. ”Tuon mielelläni omia mielipiteitäni esille juuri neuvoston kokouksissa. Siellä on laajemmalle keskustelulle enemmän aikaa kun asioita vasta valmistellaan. Valtuustossa moni asia vain paukutetaan läpi”, Huttunen sanoo.
Puheenjohtajuudesta Huttunen kertoo olleensa valintansa jälkeen sekä innoissaan, että jännittäneensä hieman tehtävää. ”Olin lukiossa opiskelijakunnan hallituksessa, niin kokouskäytännöt oli sieltä tuttuja entuudestaan. Kävin myös ennen kirkkovaltuuston kauden alkua seuraamassa edellisen valtuuston kokouksen”, Huttunen kuvailee valmistautumistaan luottamustehtäväänsä.
Huttuselle on tärkeää saada olla erityisesti nuorten äänenä seurakuntansa kirkkovaltuustossa. Hän kokee, että nuorten näkökulmat jäävät helposti kuulematta, jollei luottamushenkilöiden joukossa ole mukana nuorta edustajaa. Esimerkiksi rippikouluasiosta puhuttaessa Huttunen toteaa, että edustajat lähestyvät asiaa helposti oman rippikoulunsa kautta. Edustajien keski-iän ollessa korkea, ei tällöin kuitenkaan tule huomioiduksi ajantasainen tilanne, jollei joku nuori ole paikalla.
Valtuustonsa puheenjohtajana Huttunen on osallistunut esimerkiksi erilaisille puheenjohtajien koulutuspäiville. ”Oikeastaan aina olen ollut nuorin osallistuja”, hän toteaa. Huttunen ei kuitenkaan ajattele, että tarvitsisikaan välttämättä erityisesti toisia nuoria jakamaan kokemuksiaan luottamustehtävään liittyen.
Sen sijaan hän kehottaa nuoria edustajia kehittämään hyvän toverillisen keskusteluyhteyden jonkun esimerkiksi samalta valitsijalistalta läpi päässeen valtuustokollegansa kanssa. Kyseessä ei tarvitse olla toisen samaan ikäluokkaan kuuluvan, eikä mielipiteidenkään tarvitse olla yhteneviä. ”Kun on joku, jonka kanssa voi etukäteen keskustella asioista, auttaa se omaakin mielipidettä kypsymään. Jos tuo mielipiteensä ensimmäistä kertaa julki vasta valtuuston kokouksessa, saattaa turhan jännittää, että se torpataan”, Huttunen pohtii ja lisää että toki, jos löytyy joku, jonka kanssa on asiasisällöstä samoilla linjoilla, ”saa siitä itsevarmuutta, kun tietää, että ainakin joku muu luottamushenkilöistä myös puoltaa sitä.”
Huttunen näkee ratkaisevan tärkeäksi onnistuneessa valtuustotyöskentelyssä juuri keskustelun ja kriittisen ajattelun taidot. ”Yritän, etten liikaa lukittaudu omaan mielipiteeseen. Keskustelun myötä meillä on myös saatu muutettua päätöksiä, joita ollaan oltu jo nuijimassa sellaisenaan läpi”, Huttunen sanoo.
Huttunen kertoo oman valtuustokautensa alkua osaltaan haastaneen sen, ettei Juuassa ollut tuolloin vakituista kirkkoherraa, vaan vaihtuvia sijaisia. ”Valtuuston sihteerinä toimiva talouspäällikkö on ollut minulle iso apu ja tuki”, Huttunen kuitenkin kiittelee. Ehdolle asettumiseen liittyvissä käytännön asioissa puolestaan Huttusta auttoi seurakunnan kasvatuksen ohjaaja nuorisotyön puolelta.
Huttunen kehottaakin seurakuntien työntekijöitä kannustamaan ja tukemaan nuoria ehdolle asettumisessa ja äänestämisessä. ”Ketään ei tietenkään voi alkaa suosimaan”, hän pohtii. Kuitenkin monissa käytännön asioissa työntekijä voi Huttusen mukaan olla tukena. ”Ja esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmien kautta voi kysellä löytyisikö nuoria jotka voisivat lähteä ehdolle vaaleissa.”
Juuan seurakunnassa polkaistiin nuorten vaikuttajaryhmä käyntiin epävirallisesti viime vuonna, ja varsinaisesti toiminta on alkanut tämän vuoden alussa. Huttunen kertoo seurakunnan kasvatuksen ohjaajan tehneen isoimman ponnistuksen tämän eteen, joskin myös Huttusella oli oma roolinsa prosessissa. Huttunen sai keväällä järjestetystä Nuorten tulevaisuusseminaari -tapahtumasta tietoa vaikuttajaryhmän perustamisesta ja näin hän sai luontevasti vietyä asiaa eteenpäin valtuustossa.
Huttunen kertoo oman seurakuntansa osalta haastavaksi sen, että Juuassa on peruskoulun jälkeen käytännössä tarjolla vain lukio, minkä vuoksi monet nuoret muuttavat jo varhain toiselle paikkakunnalle. Juuassa onkin pyritty syksyn vaaleja ajatellen tuomaan esille sitä, että kirjat voi pitää kotipaikkakunnallaan, vaikka opiskelupaikkakunta olisikin toisaalla.
”On tärkeää, että on nuoria ehdolla”, Huttunen sanoo pohtiessaan sitä, kuinka nuoret saataisiin aktiivisesti äänestämään seurakuntavaaleissa. ”Tuttua nuorta on motivoivampaa ja helpompaa äänestää”.
Huttunen näkee tärkeäksi myös yhteistyön seurakuntien ja oppilaitosten välillä. Juuassa esimerkiksi lukiolta tehtiin oppituntien aikana vierailuita äänestyspaikalle osana yhteiskunnallista kasvatusta. Seurakunta tarjosi oppilaille välipalan, ja äänioikeutetuilla oli mahdollisuus äänestää vaaleissa. Heille, jotka eivät voineet tai halunneet äänestää, tilaisuus toimi yhtä kaikki käytännön opetuksena siitä, miten vaaleja järjestetään ja kuinka niissä äänestetään. Huttunen kannustaakin kouluja rohkeasti järjestämään vastaavanlaisia tempauksia esimerkiksi uskonnon tai yhteiskuntaopin opetuksen yhteydessä.
Omalta osaltaan Huttunen ei vielä ole varmaksi päättänyt, lähteekö uudelleen ehdolle. Juuassa on ollut puhetta perustaa nuorille oma valitsijalista, ja Huttunen harkitsee lähtevänsä listalle mukaan toivoen, että voisi kerätä ääniä myös muiden nuorten hyväksi. “Kun nuoria on läsnä päätöksiä tekemässä, tulee nuorten näkökulmat myös otettua huomioon”, Huttunen muistuttaa, ja lisää, että “ei se valtuustotyöskentely niin virallista ole kuin etukäteen ehkä ajattelisi!”
